Onkin aikaa kun olen viimeksi kirjoittanut...Titin kanssa on käyty pari kertaa nyt tokoilemassa. Koti treenit on jääny joulun tienoilla vähemmälle kun on ollut mukamas kaikkee muuta puuhaa. Koirapuistossa Titi ja Rita kävivät tällä viikolla. Titi tapansa mukaisesti viiletti aina ekana. Se sitten rakastaa juosta karkuun :). Rita sen sijaan nuuhkutteli ja otti iloa irti vapaana olemisesta. Lunta on todella vähän, mutta tyttöjä se ei näytä haittaavan. Sen sijaan vähäinen pakkanen saa jo Ritan jäämänn sisälle. Kovat taistelut saa jo käydä sen kanssa kun lenkille pitäisi lähteä...hyvin se sitten häntä heiluen siellä kulkee, mutta kun se lähteminen.

Titi päätti vähän sairastella jouluaaton ja jooulupäivän välisenä yönä ja sitten joulupäivänä. En tiedä mitä oli suuhunsa ottanut ja niellyt, mutta onksensi n. 10 kertaa. Oli vähän huonona: tärisi ja langan laiha. Hunajalla sain vähän verensokeria ylös ja riisiä syötettiin 3 päivää. Nyt on tyttö taas normaali...ulosteessa ei ole näkynyt mitään outoa. Tosin se on voinut ulostaa sen etupihalle huomaamatta kun narunjatkona siinä aina välillä käy. Noh, pääasia on, että on taas kaikki kunnossa ja ei tarvinnut lääkäriin lähteä.

Nyt sitten uutta vuotta odotellaa ...kauhulla. Rita kun se pelkää niitä pamauksia ja rätinää ja valoja ym... Ihan jo etukääteen ottaa sydämmestä kun ajattelee. En voi käsittää miksi niitä raketteja pitää ammuskella???Rahaa taivaalle ja vastineena sekunnin murtoosan "nautinto", joka on vain osan Suomessa asuvien ilo. Tuskin ne vanhukset niitä paljoa ihailee tai vauvat, puhumattakaan näistä rakkaista lemmikeistä. Meillä ei ole moneeeeeeen vuoteen ollut enää raketteja. Taisi olla viimeksi n. 6-7 vuotta sitten ja nekin olivat varmaan roomalaisia kynttilöitä, joista lähtevä ääni on vaimea. Noh, ehkäpä uusi vuosi menee taas minulle tavalliseen tapaan  Ritan korvia hieroen.